Suomen historian käännepisteitä

100-vuotias kotimaamme on ollut monessa mukana ja ehtinyt kokea historiansa aikana monenlaisia käänteitä. Elämä Suomessa ja sen alueella on ollut hyvin erilaista alueen varhaishistorian, Ruotsin vallan aikakauden, keskiajan, Kalmarin unionin aikakauden, Vaasan aikakauden, Suurvalta-aikakauden ja monien muiden aikakausien aikana. Kerromme tällä sivustolla rakkaan kotimaamme moninaisista vaiheista, joiden vaikutukset näkyvät osittain vielä nykyäänkin. Jos olet kiinnostunut Suomen historiasta, olet tullut oikeille sivuille!

Millaista elämä oli Suomen alueella varhaishistorian aikana 1100-luvun lopusta 1200-luvun loppuun?

Ilmeisesti Itämeren alueilla elettiin 1100-1200-luvuilla rauhatonta ajanjaksoa katolisen kirkon pyrkiessä käännyttämään kyseisen alueen asukkaita kristinuskoon. Samalla alueelle oli kehittymässä kuningaskuntia sekä nousemassa uusia mahtimiehiä. Heimot, mahtimiehet sekä kuningaskunnat ajautuivat usein sotiin keskenään.

Anekauppa kukoisti, mutta muutoin käännytystyö sai monesti aikaan vastareaktioita kansan keskuudessa, mikä näkyi esimerkiksi Hämeen kapinana vuonna 1237. Myös tarina Lallista kuvaa tätä vastareaktiota sekä sen seurauksia. Osa käännytystyön kuvauksista on yllättävän verisiä. Nykyisen Suomen alueelle sekä Karjalaan tehtiin useita sotaretkiä, mikä tietysti aiheutti alueella rauhattomuutta.

Millaisia elinkeinoja Suomen alueella sitten harjoitettiin tuohon aikaan? Rukiin viljely alkoi yleistyä ristiretkien aikakaudella. Kaksivuoroviljelyyn siirryttiin Suomen alueella 1200-luvulla. Pyyntielinkeinot olivat yleisiä ristiretkien aikakauden yhteisöjen keskuudessa: esimerkiksi lounaisrannikolla linnustettiin, kalastettiin sekä pyydettiin hylkeitä. Kalastusta voidaan pitää tuon aikakauden tärkeänä elinkeinona nykyisen Suomen alueella. Atraimia sekä ongenkoukkuja oli jo käytössä, mistä on löydetty todisteita tutkittaessa muinaisia asuinpaikkoja sekä kalmistoja. Myös kalojen luita on löydetty muinaisten asuinpaikkojen läheisyydestä, mikä todistaa, että kala-aterioita on nautittu kyseisenä aikana. Kalanluiden lisäksi on asuinsijoilta löydetty myös esimerkiksi saukon, karhun, ilveksen, oravan sekä hirven luita. Lisäksi tiedetään, että pohjoisen Suomen alueella peura oli tärkeä saaliseläin. Turkiksilla käytiin kauppaa ja niistä saatettiin maksaa jopa hopearahoilla, vaikkakin 1000-luvun Suomen alueella hopearahat olivatkin vielä melko harvinaisia.

1200-luvun loppupuolelta vuoteen 1809 Suomen alueella elettiin Ruotsin vallan aikaa

Keskiaika ajoittui Suomen alueella 1200-luvun lopusta vuoteen 1397, jolloin sen päätti Kalmarin unionin syntyminen, josta alkoi Kalmarin unionin aikana tunnettu aikakausi. Ruotsin vallan alla Suomen alue oli 1200-luvun lopulta vuoteen 1809. Vallan voidaan katsoa vakiintuneen 1300-luvun aikana Suomenniemen länsi- ja eteläosissa, joista tuli osa Rooman katolista kirkkoa ja joissa alkoi näkyä länsieurooppalaisen kulttuuripiirin vaikutus. Rannikolle saapui ruotsalaisia siirtolaisia ja puhuttiinkin rannikkoalueiden kolonisaatiosta.

Toisaalta siteet itäiseen ja pohjoiseen Suomeen olivat löyhät, koska alueet olivat usein harvasti asuttuja. Hämeen, Turun ja Viipurin linnat olivat keskiajalla kohteita, joista Ruotsin valtakunnan itäistä osaa hallittiin. Toisaalta nämä linnat olivat kyseisenä aikana vielä etupäässä rakenteilla ja melko vaatimattomia, koska ne eivät olleet vielä ehtineet nousta parhaimpaan loistoonsa. 1320-1340-luvuilla Ruotsia hallitsi Maunu Eerikinpoika ja valtakunnasta alkoi tulla entistä selvempi kokonaisuus. 1349 Ruotsia vaivasi suurta tuhoa tehnyt ruttoepidemia, jonka vuoksi suuri osa maan väestöstä kuoli. Suomen osalta ruttoepidemian vaikutuksista on saatavilla tietoa melko vähän eikä ollakaan aivan varmoja, miten ruttoepidemia vaikutti Suomen alueella.

Vuonna 1397 syntyi Kalmarin unioni ja vuosina 1397-1523 elettiin siis Kalmarin unionin aikaa. Vaasa-aikaa elettiin Suomen alueella 1523-1617, Suurvalta-aikaa 1617-1721 ja vapauden aikaa sekä kustavilaista aikaa 1721-1809.