Suomen historia – tiivistetty tietopaketti

Suomen asuttaminen

Historioitsijat ovat arvelleet, että suunnilleen 10 000 vuotta sitten ensimmäiset ihmiset muuttivat Suomeen.

Suomeen saapui sekä perheitä että yksin eläviä, jotka elättivät itsensä pääosin maatalous- ja karjankasvatuselinkeinoilla. Ihmisten joukossa oli myös monia niin sanottuja itsenäisen ammatin harjoittajia, kuten räätäleitä ja suutareita sekä palvelusväkeä. Väkeä tuli Baltian kautta etelästä ja idästä, jonka on päätelty olevan nykyistä Venäjän aluetta.

Suomen kielen juuret tulevat lähinnä sieltä mistä ensimmäiset Suomeen muuttaneetkin, eli Keski-Venäjältä. Suomen ainutlaatuiseen kieleen on saatu kuitenkin joitakin aineksia myös germaanisista ja balttilaisista kielistä.

Ruotsi on Suomen toinen kotikieli ja ruotsia kotikielenään puhuvia asukkaita Suomessa on ollut jo yli 800 vuotta. Suomessa on aina ollut sekä ennen että jälkeen sotien myös venäjää kotikielenään puhuvia asukkaita. Nykyään Suomessa asuu pysyvästi myös muun muassa eri puolilta Eurooppaa, kuten Virosta ja Somaliasta tulleita henkilöitä sekä Irakista tulleita pakolaisia.

Suomi on ollut tärkeä osa Ruotsin valtiota yli 600 vuoden ajan, eli pimeältä keskiajalta aina 1800-luvun alkuun asti. Vuonna 1809 suomalaiset siirtyivät Venäjän vallan alaisuuteen silloin, kun Venäjä voitti naapuriaan Ruotsia vastaan käydyn sodan.

Suomi kuului Venäjän alaisuuteen vuosina 1809–1917. Suomella oli kuitenkin niin sanottu itsehallinto, eli he päättivät monista asioista itsenäisesti ilman Venäjän hyväksyntää. Venäjän keisari toimi tuolloin Suomen hallitsijana.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917

Suomen itsenäisyysjulistus hyväksyttiin 6. joulukuuta 1917 Suomen eduskunnan siunaamana, jolloin Suomi myös erosi Venäjän vallan alaisuudesta. Kyseistä ajankohtaa on siitä asti vietetty Suomen itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisen Suomen valtiomuodoksi tuli tasavalta, jossa vallitsee aito demokratia, eli kansanvalta. Eduskunnassa Suomen kansan valitsemat kansanedustajat säätävät lait ja valtionpäämiehenä toimii presidentti.

Suomen sisällissota

Kevät 1918 toi mukanaan sisällissodan, jossa punaiset, eli työväestö, ja porvarit, eli valkoiset, sotivat toisiaan vastaan. Sota päättyi valkoisten voittoon toukokuussa 1918. Valkoisilla oli tukenaan saksalaisia ja punaisilla venäläisiä sotilaita. Kyseinen sekasortoa, kansan kahtia jakautumista ja turhia kuolemia aiheuttanut sota on itsenäistyneen Suomen häpeäpilkku, joka herättää mielipiteitä yhä nykyäänkin.

Talvisota ja jatkosota

Itsenäistyminen ei siis jatkunut leppoisasti, vaan katkeran sisällissodan jälkeen alkoi marraskuun 30. päivä 1939 toinen maailmansota, jolloin Neuvostoarmeija hyökkäsi Suomeen.

Toiseen maailmansotaa kuuluivat talvisota vuosina 1939–1940 ja jatkosota vuosina 1941–1944. Käytännössä kaikkialla maailmassa sodittiin ja ainoastaan Ruotsi säilyi tuolloin ilman sotatoimien aloittamista.

Suomineito menetti alueitaan Neuvostoliitolle, eli muun muassa Karjalan kannaksen. Yli 400 000 suomalaista asukasta asettui pakolaisiksi muualle Suomeen.

Sotien jälkeinen Suomi

Suomi alkoi harjoittamaan sekä tuontia että vientiä niin Neuvostoliiton kuin myös länsimaiden kanssa. Suomi maksoi myös tunnollisesti sotakorvauksia ja sai suhteet Neuvostoliiton kanssa hyvään kuntoon. Maatalousvaltainen Suomi muuttui menestyväksi teollisuusmaaksi.

Sotien jälkeen alkoi myös laaja ja vuosia kestävä Suomen jälleenrakennustyö, jossa tarvittiin asiaankuuluvien rakennustarvikkeiden lisäksi myös kaikkien suomalaisten yhteistä panosta. Metsistään tunnettu Suomi tarjosi asukkaille laadukasta puuta, jota myös nykyään on saatavilla byggmaxista edullisesti lautoina ja rakennustarvikkeina.

Muuttoliike maalta kaupunkiin alkoi ja kotiäidit alkoivat myös luoda omaa uraa. Sotien jälkeen kehitettiin myös julkinen sosiaaliturva, terveydenhuolto ja 9-vuotinen peruskoulu. Suomalaisia muutti myös Ruotsiin työn ja paremman toimeentulon perässä.

1990-luku

Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, mikä tiesi Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan päättymistä. Vuonna 1995 Suomesta tuli Euroopan unionin (EU) jäsen.

2000-luku

Vuonna 2002 Suomi otti ensimmäisten EU-maiden joukossa käyttöön EU:n yhteisen rahan euron ja luopui näin omasta valuutastaan. Löydät täältä lisää tietoa Suomen mielenkiintoisen ja käänteistä.