Suomen historia ennen itsenäisyyttä

Suomen historia pitää sisällään useita asioita, joista suomalaiset ovat ylpeitä. Sekä asioita, joista vaietaan. Näin on varmasti monessa maassa. Suomessa vietetään 6.12. itsenäisyyspäivää, sillä sinä päivänä vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Kirjallisuutta Suomen historiasta ennene itsenäisyyttä voi hakea Freedomrahoitus.fi useista lähteistä niin kirjastoista kuin internetistä.

Suomalaisten historia on alkanut, kun ensimmäiset esi-isät saapuivat Suomenniemen alueelle esihistorialliseen aikaan. Aluksi aluetta asuttiin harvaan, ja vuosisatojen aikana ihmisiä tuli alueelle lähiseuduilta. Uudet tulokkaat toivat aina mukanaan uudenlaisia tapoja hoitaa asioita.

Osittain tulokkaiden ansiosta suomalaisetkin oppivat viljelemään, sekä tutustuivat pronssiin sekä rautaan materiaaleina. 1100 -lukuun mennessä nykyisen Varsinais-Suomen alueella oli jo pysyvän luontoista asutusta samoin kuin Satakunnassa, osissa Hämettä ja Karjalaa. Myös Pohjanmaalle alkoi siirtyä ajan saatossa ihmisiä asumaan.

Itämeren ympärillä tapahtui muutenkin samaan aikaan paljon, minkä seurauksena syntyi erilaisia valtioita. Moni ympäröivä valtio oli kiinnostunut Suomen alueista, ja Ruotsi olikin ensin vallassa läntisessä Suomessa, ennen kuin se levitti valtaansa myös itäistä Suomea kohti.

Uskonto

Kristinusko teki tuloaan Suomenkin alueelle. Katolinen ja ortodoksinen kirkko taistelivatkin olemassaolosta alueella. 1200 -luvulla saksalaisten kausi alkoi, jonka seurauksena muodostettiin kaupunkeja. Tämän kautta myös Suomen alueelle tuli ruotsinkielistä väestöä rannikkojen kautta. Historian saatossa Suomesta tuli lopulta Ruotsille voimallinen tukikohta alueellisesti Venäjää vastaan. Tanskan johtama Yhteispohjoismainen unioni hajosi siihen, että Ruotsi-Suomi lähti liitosta.

Kun Saksa levitti uskonpuhdistustaan, toi se mukanaan kansalliskirjallisuuden, jota puolestaan lähti kehittämään Mikael Agricola. Agricola on tunnettu ensimmäisistä suomenkielisistä julkaisuistaan, joita edisti kirjapainon kehittyminen.

Ruotsilta Venäjälle

Venäjä aloitti sodan Ruotsia vastaan 1500 -luvulla, ja siitä seuraavan 100 vuoden aikana sotiminen levisi mm. Baltiaan ja Saksaan. Myös suomalaiset sotilaat olivat Ruotsin sodissa mukana. Sotien myötä Ruotsista tuli huomattavasti köyhempi maa. Sodat toivat kuitenkin Ruotsin kulttuuriin uusia tuulia.

Ruotsin tullessa suurvallaksi maassa kehitettiin koulutusta ja hallintoa. Turusta tuli yksi uusista keskuksista, koska siellä aloitti yliopisto toimintansa vuonna 1649. Tukholma ja Tallinna olivat myös merkittäviä paikkoja, jonne vietiin myyntiin myös talonpoikien tuottamia tuotteita.

Sotien laannuttua Pohjolassa ja Baltiassa oli rauhallinen kausi aina 1600 -luvun lopulle saakka. Rauhallisuus loppui Pohjolan sotaan ja suuriin nälkävuosiin, joiden yhteydessä Suomi siirtyi Venäjän vallan alle. Venäjän vallan alkaessa Suomessa tuli esiin ensimmäistä kertaa itsenäisen valtion ajatus.

Alkukankeuden jälkeen Suomea pyrittiin rakentamaan uudelleen, ja keskityttiin erityisesti talouden kohentumiseen. Turussa akatemia alkoi tutkia Suomen oloja erityisesti historiaan, muinaisiin runoihin sekä maantieteeseen liittyen. Pääkaupunki siirrettiin kuitenkin Turusta Helsinkiin Venäjän toimesta. Tämän siirron johdosta yliopisto siirrettiin Helsinkiin, jonne rakennettiin kunnollinen keskusta.

Suomi halusi eroon venäläisestä ja ruotsalaisesta identiteetistä ja näin alkoi oman suomalaisen maan identiteetin haku. Tukea tähän etsittiin sukulaiskansoista sekä muinaisrunoudesta. Tämän kautta muodostui hiljalleen kansallispolitiikka. Haluttiin samalla myös, että suomalaiset olisivat sinnikkäitä työntekijöitä ja rohkeita sotilaita.

1800 -luvun puolivälissä alkoi laajempi uudistaminen. Rautatiet yhdistivät maan eri osia toisiinsa, ja teollistuminen muutti toimintaa. Samalla suomalaisuus ja siihen pyrkiminen nostivat päätään. Ruotsin ja Suomen välinen kielikamppailu oli kuumimmillaan, ja molemmat osapuolet yrittivät saada tahtoaan läpi. Yhteiskunnallinen kehittyminen vauhdittui samalla erittäinkin kiivaasti.

1800 -luku päättyi Suomen kannalta sortovuosiin, jotka saivat alkunsa venäläismielisten pyrkimyksistä vähentää Suomen itsehallintoa. Sortovuosien aikana politiikka hankaloitui, ja Suomessa nousi suuri vastustus itsehallinnon kaventumista kohtaan. Tilanne tasoittui hieman välillä, mutta ristiriita ratkesi lopulta vasta vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen yhteydessä. Joulukuussa vietetäänkin Suomen itsenäisyyspäivää, kun 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjän vallan alta.