Perustuuko kertomus Lallista ja piispa Henrikistä tositapahtumiin?

Perustuuko kertomus Lallista ja piispa Henrikistä tositapahtumiin?

 

Tarina Lallista, joka tappoi piispa Henrikin on tuttu lähes kaikille suomalaisille, mutta perustuuko kertomus tositapahtumiin vai onko se vain kertomus, joka kuvastaa aikaansa? Kerromme tällä sivulla pähkinänkuoressa taustat tarinan takana.

Tarinan henkilöt ovat historiallisia henkilöitä

Tarinan mukaan piispa Henrik sai tehtävän itseltään paavilta. Hänen tuli lähteä levittämään kristinuskoa Suomeen pakanoiden keskuuteen. Tällä matkalla Lalli tappaa piispan Köyliönjärven jäällä. Onko tarina tai sen henkilöt kuitenkaan totta?

Se tiedetään, että Lalli-tarinaan liittyvät henkilöt ovat historiallisia henkilöitä eli he ovat olleet olemassa. On kuitenkin olemassa vain vähän todisteita siitä, että Lalli ja piispa Henrik olisivat edes koskaan kohdanneet toisiaan. Tiedetään, että kyseinen piispa oli Suomessa ensimmäisellä ristiretkellään 1150-luvulla, minkä lisäksi hänen tiedetään kuolleen Suomessa. Piispan kuolintapaa ei kuitenkaan tiedetä varmasti.

Keskiajan marttyyrien arvostus saattaa näkyä tarinassa

Kun tarinaa tarkastellaan aikakauttaan vasten, on tärkeää tietää, että keskiajalla marttyyrien arvostus oli erittäin korkeaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisia henkilöitä, jotka kuolivat uskonsa vuoksi, arvostettiin erittäin paljon. Tästä syystä tarina onkin luultavasti epätosi ja keksitty, jotta piispa Henrik saisi kuolemansa jälkeen tavallista enemmän arvostusta marttyyrina. Talonpojan surmaama piispa saavutti katolisen kirkon piirissä marttyyrin aseman, mutta jos kuolisyy olisikin ollut jokin tavallisempi, kuten vaikkapa influenssa, olisi marttyyrin asema jäänyt piispa Henrikiltä saavuttamatta.

Tarina liittyy aikaan, jolloin katolinen kirkko asettui Suomen lounaisosiin

On tärkeää tuntea tarinan konteksti, koska se sijoittuu aikakauteen, jolloin katolinen kirkko asettui maamme lounaisosiin. Osa alueen asukkaista kääntyi kristityiksi ja Nousiaisiin kohosi maamme ensimmäinen kirkko. Katolisen kirkon vaikutusvalta alkoi siis ulottua myös Suomeen.

Suomeen tehtiin useita ristiretkiä

Katolisen vaikutusvallan lisäämiseksi Suomeen tehtiin useita ristiretkiä. Toinen näistä retkistä kohdistui Hämeen alueeseen ja ajoittui 1200-luvun puoliväliin. Katolinen kirkko saikin Hämeessä aikaisempaa suurempaa jalansijaa, kuten myös kuninkaanvaltakin. Hämeen linna rakennettiin tämän seurauksena. Järjestyksessään kolmas Suomeen tehty ristiretki suuntautui Karjalan alueelle. Käännyttämisen ohella verotulot sekä kaupankäynti olivat tämän ristiretken vahvoja motiiveja. Tämän ristiretken seurauksena rakennettiin Viipurin linna.