Millaista suomalainen koulutus oli ennen kansakouluja ja niiden aikana?

Suomalaisen koulutuksen katsotaan lukeutuvan nykyisin maailman parhaimpien joukkoon, mutta mistä oikein on lähdetty; millaista maamme koulutus oli ennen kansakouluja ja miten se muuttui kansakoulujen myötä? Tähän juttuun on koottu tiivistettyä tietoa Suomen koulutuksen alkuajoista.

Millaista suomalainen koulutus oli ennen kansakoulun tuloa?
Lähinnä vain kirkon ylläpitämät kiertokoulut huolehtivat suomalaisten koulutuksesta ennen kuin kansakouluasetus tuli voimaan. Nämä kiertokoulut olivat siis kirkon ylläpitämiä ja kiersivät maakunnissa. Kiertokoulu kesti kerralla vain muutaman viikon. Opetus piti sisällään alkuopetusta, kuten laskemista ja lukemista. Toisaalta vielä kansakouluasetuksen voimaantulon jälkeenkin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että kiertokoulusta saatava oppi oli heidän lapsilleen riittävää. Tästä syystä kiertokoulujen suosio jatkui vielä senkin jälkeen, kun kansakouluasetus oli jo tullut voimaan. Kiertokoulujen tarve lakkasikin oikeastaan vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslakiin. Tuolloin lasten oli pakko käydä kansakoulua. Toisaalta kaupungeissa oli jo pitkään ollut tarjolla yksityiskouluja, joissa maksukykyiset kaupunkilaiset saivat alkuopetusta. Vanhemmat oppilaat saivat kaupunkien yksityiskouluissa myös opetusta, joka tähtäsi oppikouluun pääsemiseen. Voidaankin sanoa, että suomalaiset olivat ennen kansakoulua kovin eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen.

Miten kansakoulun tulo muutti suomalaista koulutusta?
Kansakouluasetus tuli voimaan 1865 tarjoten opetusta lapsille, jotka eivät olleet vielä oppikouluikäisiä. Kouluja alettiin perustaa Suomen jokaiseen maakuntaan, vaikkakin työ eteni verkkaiseen tahtiin. Vielä 1886 Suomesta löytyi 100 maakuntaa vailla kansakoulua. 1901 tilanne oli kuitenkin jo huomattavasti parempi ja enää seitsemän maakuntaa oli vailla kansakoulua. Kansallismielisyys oli ominaista sisällissodan jälkeisen ajan kansakoulujen opetukselle ja opetussuunnitelmassa painottuivat Suomen itsenäisyys sekä luterilaisuuteen nojaava arvomaailma. Opetuksessa korostettiin myös kotia, joka kunnioittaa maaseudulle tyypillisiä perinteitä. Kansakoulun alkuvuosina moni vanhempi suosi kiertokouluja lastensa opetuksessa peläten kansakoulun opettavan lapsista laiskoja lukutoukkia. Oppivelvollisuuslaki 1921 muutti tilannetta.