Millaista oli työläisten elämä autonomisessa Suomessa?

Vaikka autonomian aikana Suomi ei ollutkaan vielä täysin itsenäinen, liittyy kyseiseen ajanjaksoon myös runsaasti hyviä asioita. Suomelle aikakausi oli esimerkiksi melko rauhallinen siinä mielessä, että maassa vältyttiin pitkään sodankäynniltä. Maata myös kehitettiin runsaasti esimerkiksi liikenteen osalta. Ensimmäinen rautatiemme valmistui kyseisenä ajanjaksona Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Kaupunkien kasvaessa tehtaissa alettiin tarvita runsaasti aikaisempaa enemmän työntekijöitä. Näiden tehdastyöläisten elämä oli autonomisessa Suomessa usein haasteellista, mistä kerromme tällä sivulla pähkinänkuoressa lisää.

Kaupunkien kasvu aiheutti työntekijätarvetta

Kaupunkien kasvaessa Suomen autonomian aikana alettiin niihin perustaa aivan uudenlaisia kauppoja. Samaan aikaan Helsinki valittiin Suomen pääkaupungiksi Turun sijaan. Tämä tapahtui 1812. Teollistuminen alkoi vauhdittua ja teräs- sekä paperitehtaat alkoivat kohota osaksi kaupunkikuvaa. Esimerkiksi James Finlaysonin tekstiilitehdas on hyvä esimerkki kyseisen aikakauden merkittävimmistä Suomessa toimineista tehtaista. Se aloitti toimintansa Tampereella ja kohosi alansa Pohjoismaiden suurimmaksi tehtaaksi. Tämä kaikki johti siihen, että tehtaissa alettiin tarvita aikaisempaa runsaammin työntekijöitä, minkä vuoksi monet muuttivat maalta Suomen kaupunkeihin ryhtyen työläisiksi. Heidän elämänsä ei ollut aina ruusuilla tanssimista, mutta toisaalta tehdastyö tarjosi elannon monelle perheelle.

Millaista tehdastyöläisten elämä oli autonomisessa Suomessa?

Autonomisen Suomen tehdastyöläiset asuivat yleensä pienissä sekä ahtaissa asunnoissa. Monet olivat muuttaneet kaupunkiin maalta ja muutoksen on täytynyt olla valtavan suuri. Ainoastaan sunnuntai oli tuohon aikaan vapaapäivä eli kuusi päivää seitsemästä olivat työpäiviä. Tämän lisäksi työn raskautta lisäsi se, että työpäivien pituus oli pitkä – 12-14 tunnin pituiset työpäivät olivat aikakauden työläisten arkea. Tehtaissa kävi töissä myös lapsia.

Toisaalta Suomen autonomian aikana suuri osa suomalaisista asui edelleen maalla. Rikkailla talonpojilla meni hyvin, koska he omistivat viljelemänsä maan. Sen sijaan suuri osa maalla asuvista joutui vuokraamaan maata rikkailta talonpojilta. Heitä kutsuttiin torppareiksi. Suuri osa maaseudun väestöstä oli niin köyhiä, että he joutuivat kerjuulle. Huono sato aiheutti toisinaan nälänhätää. Kansakoulun kehittäjänä pidetään Suomessa Uno Cygnaeusta.