Mikael Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi – eikä syyttä!

Mikael Agricolaa kutsutaan usein suomen kirjakielen isäksi, mikä on täysin oikeutettua, tekihän hän suuren työn suomen kirjakielen puolesta. Tällä sivulla kerrotaan tiivistetysti Mikael Agricolan vaiheista.

Mikael Agricolan opinnot vievät hänet Viipurista aina Wittenbergiin asti

Mikael Agricola opiskeli Viipurissa ja Turussa, josta hänet ohjattiin jatko-opintoihin Wittenbergiin, Saksaan asti. Siellä hän opiskeli yliopistossa ja tutustui Martti Lutheriin, josta tuli tämän oppi-isä.

Mikael Agricolan tärkeimmät teokset ja suomen kirjakielen synty

Maisteriksi valmistuttuaan Mikael Agricola palasi kotimaahansa ja toimi rehtorina Turun katedraalikoulussa. ABC-kirja syntyi, koska Agricola halusi opettaa tulevat papit käyttämään jumalanpalveluksissa latinan sijaan suomea. Kirjan avulla moni tuleva pappi oppi lukemaan suomea. Kirjasta löytyi myös suomenkielinen Isä meidän -rukous. Kyseistä kirjaa voidaan pitää ensimmäisenä suomenkielisenä kirjana, joten sillä oli suuri merkitys suomen kirjakielen synnylle.

Uuden testamentin suomentamista voidaan kuitenkin pitää Agricolan merkittävimpänä työnä. Teos ilmestyi 1548. Kirjoittaessaan Agricola tuli luoneeksi suomen kirjakielen, koska ennen Suomen keskiaikaa kirjoitettua kieltä ei oltu tarvittu. Apunaan Agricola käyttä ruotsin, latinan ja saksan kieliiä, minkä vuoksi hän kohtasi monenlaisia oikeinkirjoitusongelmia ja joutui keksimään monille sanoille uudet suomenkieliset vastineet. Lohikäärme ja jalopeura ovat esimerkkejä Mikael Agricolan keksimistä sanoista. Suomen kirjakielen pohjan luomisessa oli niin suuri työ, ettei Mikael Agricolan kutsumanimi suomen kirjakielen isänä ole lainkaan tuulesta temmattu tai liioiteltu.