Kuka oli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti ja mistä hänet muistetaan?

Suomi on ollut itsenäinen jo runsaat 100 vuotta, mutta kuka oli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti ja mistä hän on jäänyt suomalaisten mieliin? Olemme koonneet tähän juttuun tiivistetyn tietopaketin Suomen tasavallan ensimmäisestä presidentistä, K. J. Ståhlbergista eli Kaarlo Juho Ståhlbergista, jonka ristimänimi tosin oli Carl Johan, mutta joka taipui myöhemmin suomalaisempaan asuun, Kaarlo Juhoksi.

K. J. Ståhlbergin lapsuus sekä nuoruus

K. J. Ståhlberg syntyi 28.1.1865 Suomussalmella ja kuoli 22.9.1952 Helsingissä. Presidenttinä hän toimi vuosina 1919-1925. Hän syntyi viisilapsiseen perheeseen ollen perheensä kolmas lapsi. Perheen isä toimi apupappina ja hänen vanhempansa kuuluivat virkamies- sekä pappissukuihin. Kun K. J. Ståhlberg oli vasta 8-vuotias, hänen isänsä kuoli 41 vuoden iässä ja K. J. Ståhlbergin äiti menehtyi 1979.

Oulun suomalainen yksityislyseo oli K. J. Ståhlbergin opinahjo, jossa hän menestyi opinnoissaan hyvin. Jo kouluaikoinaan K. J. Ståhlbergin kuvattiin meikäläisten toivoksi ja kaunistukseksi, mikä oli koulun rehtorilta paljon sanottu. Rehtori ei kuitenkaan varmastikaan arvannut millainen isänmaan toivo K. J. Ståhlbergista vielä aikanaan tulisi. Ylioppilastutkinto sujui K. J. Ståhlbergilta hienosti ja hän saavuttu laudaturin paperit. Tämä tapahtui 1884. Yliopistossa K. J. Ståhlberg soritti ensin kandidaatin tutkinnon filosofiassa ja jatkoi tämän jälkeen suorittamaan molempain oikeuksien kandia, jonka hän sai suoritettua vuonna 1889. Myöhemmin hän valmistui vielä saman alan tohtoriksi.

Ennen presidentiksi tuloaan K. J. Ståhlbergilla oli takanaan monipuolinen poliittinen ura

Ennen kuin K. J. Ståhlbergista tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti, oli hänellä jo takanaan monipuolinen poliittinen ura, olihan hän toiminut valtiopäivämiehenä sekä senaattorina. Hän toimi myös professorina Helsingin yliopistolla 1908-1918 ennen valintaansa presidentiksi.

Poliittisen suuntauksensa osalta K. J. Ståhlbergia voidaan kutsua liberaaliksi. Hän kannatti sosiaaliliberaaleja ajatuksia, joille oli ominaista esimerkiksi kansavaltaisuuden sekä vapaamielisyyden korostaminen. K. J. Ståhlberg kannatti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä korosti sosiaalisten uudistusten tarvetta ja merkitystä. Hänen mielestään oli tärkeää liittää kaikki erilaiset kansankerrokset mukaan yhteiskunnan toimintaan.

Millaisia ongelmia liittyi K. J. Ståhlbergin kauteen presidenttinä?

K. J. Ståhlbergin presidenttikausi ei sujunut ongelmitta, astuihan hän presidentin saappaisiin haastavana aikana. Ensinnäkin hänen presidenttikaudelleen osuivat maamme sisällissodan jälkeiset jälkiselvittelyt. Vuonna 1921 K. J. Ståhlberg joutui ottamaan kantaa suojeluskuntakriisiin sekä ratkomaan ristiriitoja, joita oli ilmennyt suhteessa kommunisteihin. Myöskään K. J. Ståhlberg ja hänen perheensä eivät jääneet vaille henkeään koskevia uhkauksia.

Ulkopolitiikassa K. J. Ståhlbergia voidaan pitää untuvikkona. Toisaalta Suomesta ei tuolloin löytynyt juuri ketään poliitikkoa, joka olisi ollut K. J. Ståhlbergia kokeneempi tällä politiikan saralla. Toisin kuin monet muut Suomen presidentit myöhemmin K. J. Ståhlberg ei asettunut ehdolle presidentinvaaleissa, kun olisi ollut aika pyrkiä toiselle kaudelle. Hän halusi näin suojella demokratiaa pitkäaikaisten johtajien osalta – olihan maamme presidentillä tuolloin vielä suhteellisen paljon valtaa.