K. J. Ståhlberg pärjäsi lahjakkuutensa ansiosta

K. J. Ståhlberg ei suinkaan ollut kotoisin rikkaasta perheestä, vaan pikemminkin päinvastoin; hänen isänsä toimi kappalaisena ja kuoli K. J. Ståhlberg ollessa vielä lapsi. Kuitenkin K. J. Ståhlberg pärjäsi upeasti opinnoissaan ja voidaankin sanoa, että juuri hänen lahjakkuutensa auttoi nostamaan hänet tulevaan asemaansa, ensimmäiseksi Suomen tasavallan presidentiksi. Kerromme tällä sivulla tiivistetysti siitä, miten K. J. Ståhlbergin lahjakkuus näkyi ja miten se auttoi häntä menestymään elämässään.

Oulun lyseossa huomattiin K. J. Ståhlbergin poikkeuksellinen lahjakkuus

Oulun lyseon opettajilta ei jäänyt huomaamatta K. J. Ståhlbergin poikkeuksellinen lahjakkuus. Suoranaisen lahjakkuuden lisäksi hänellä vaikutti olevan myös runsaasti kiinnostusta esimerkiksi maamme työväen ongelmia kotaan. Kun K. J. Ståhlberg valmistui Oulun lyseosta, hän käveli Helsingin ja Oulun välisen matkan ja tutustui samalla niihin ongelmiin, joita maan työväestö joutui arjessaan kohtaamaan. Tällä matkalla oli suurta vaikutusta nuoren K. J. Ståhlbergin maailmankuvan muovautumiseen ja sen voidaan katsoa jopa luoneen pohjaa sille politiikalle, josta K. J. Ståhlberg tuli myöhemmin niin kovin tunnetuksi; K. J. Ståhlbergin politiikan kulmakivenä olivat nimittäin erilaiset sosiaaliset uudistukset.

Lahjakkuudestaan huolimatta K. J. Ståhlberg jäi uransa alussa P.E. Svinhufvudin varjoon

Vaikka K. J. Ståhlberg oli eittämättä lahjakas, jäi hän uransa alussa karismaattisen P.E. Svinhufvudin varjoon. Svinhufvud toimi K. J. Ståhlbergin kanssa samassa puolueessa ja oli ammatiltaan juristi. Karismaattisuutensa lisäksi Svinhufvud oli erityisen määritietoinen poliitikko, minkä vuoksi ei olekaan kovin yllättävää, että hieman ujo K. J. Ståhlberg jäi hänen varjoonsa poliittisen uransa alkupuolella.

K. J. Ståhlberg jakoi kansan mielipiteet

Menestyksestään huolimatta K. J. Ståhlbergia voidaan pitää hahmona, joka aiheutti kansassa erilaisia mielipiteitä jakaen ne kannanotoiksi puolesta ja vastaan. Häntä voidaan pitää melko varovaisena poliitikkona ja joidenkin mielestä hän suhtautui epäillen jääkäriliikkeeseen. Osa ei pitänyt K. J. Ståhlbergin liberaaleista ajatuksista eikä jäykästä laillisuuslinjastaan.

K. J. Ståhlbergista tiedetään myös sellainen melko mielenkiintoinen seikka, ettei hän erityisemmin tykännyt matkustaa. Hän ei tehnyt lainkaan ulkomaille suuntautuneita valtiovierailuja, vaikka häntä tähän kehotettiinkin ja vaikka häntä kutsuttiinkin vierailuille. Itse hän vastaanotti presidentinkaudellaan vain yhden valtiotason vieraan. Tämän kunnian sai Viron valtionpäämies Konstantin Pätsi, joka oli siis itsenäisen Suomen ensimmäinen virallinen valtiovieras.

Vuonna 1930 K. J. Ståhlberg joutui vaimoineen muilutetuksi Kulosaaresta Joensuuhun Lapuan liikkeen toimesta. Toisaalta esimerkiksi J.K. Paasikivi arvosti presidenttinä toimiessaan suuresti K. J. Ståhlbergia ylistäen tätä usein esimerkiksi sanomalla, ettei K. J. Ståhlberg tehnyt koskaan virheitä.

Kaiken kaikkiaan Ståhlbergia voidaan kuvata maamme itsenäisyyden alkutaipaleen tärkeänä hahmona. Hän onnistui ajamaan läpi tasavaltalaisuutta korostaneen ohjelmansa. On pitkälti K. J. Ståhlbergin ansiota, että Suomessa omaksuttiin liberaali demokratia, aloitettiin erilaisia uudistuksia sekä kehitettiin Suomea oikeusvaltiona.